Lumisateet majailevat Norjan rannikolla. Linnut ripustavat pyykkisi. Edessä on pitkä, suora tie. Kolme miestä ja kangastus. Kuviteltu kahvikin maistuisi.

Jonkin matkan päässä tie muuttuu kahdeksi tieksi. Kyse on muutamasta metristä. Sekin on kuoppainen ja mutkainen, mielipuolen tekosia.

Portti aukeaa sopivasti. Mies Bolognassa on huolissaan. Rouva tulee usein aamunkoitteessa. Uteliaisuus on luonnollista, mutta sitten tulee stoppi.

Tutkitaanpa huonetta, kopioidaan kalenteri, omassa talossa rantakadulla. Siitä ei kerrota televisiossa. Tunnen hänet vain puheiden perusteella.

Pojalle nauraa koko kylä. Hän sulkee puhelimen sanomatta mitään. Kuljen hitaasti, koska moottori oikuttelee. Se johtuu ilmasta.

Aurinko ei paista, se vain tekee valoa. Eräänä yönä tajusin asian. Ovesta tulee kaunis ääni. Siitä kerrotaan televisiossa. Ihan itsestään.

Kertokaa katsojille totuus! Heitätte kiven ja työnnätte käden piiloon. Juttu ei mene niin kuin väitettiin. Meidän on toimittava maan alla.