perjantai 20. maaliskuuta 2009

Kai te ymmärrätte? Sitten pakkanen rikkoi kaikki unelmat, petti oliivipuut. Maito on jäässä. Kuoren ja puun välissä on mustaa. Palelee jo kun katsonkin. Ei keneltäkään tarvitse kysyä lupaa siihen mikä on ilmaista.

Kirja alkaa alusta joka kerta. Se kuuluu vanhenemisen etuihin. Sukupuoli vähentää niin miehen kuin naisen arvoa. Minua ei enää huomata kadulla. Olen saavuttanut näkymättömyyden, joka on myös vapautta.

Vanhalla on kaikki iät käytettävissään aina kun olen Norjassa. Jottei taivas nielaise kokonaan, pitää olla hattu välissä. Asiat voivat mennä hukkaan ja sisäinen lapsi pääsee oikeuksiinsa. Siksi olen aina tietoisesti käyttänyt elämää. Ei tiedä mitä on edessä, seiniä tuhannen vuoden takaa.

Autiomaan asukkaiden rukoukset ovat varmaankin kaikuneet usein tässä avarassa temppelissä. Retkikunta löysi ikivanhan puisen lippaan, jossa säilytettiin luita. Kun musta pinta poistettiin, alta löytyi värikäs kuva, joka esitti muinaista orkesteria. Hiekka antaa periksi. Katsokaa kynsiämme soitinten päällä. Rouva osasi erään hyvin vanhan laulun. Tyttö on kaunis kuin kuu. Luolia on 46.

Tärkeä soitin Japanissa tuodaan paikalle kuorma-auton lavalla. Morsianta kannetaan kauniilla matolla palavan tulen ylitse. Näin osoitetaan, että tämä on hänen kotinsa, eikä mies jätä häntä milloinkaan. Hilpeän laulun sanotaan karkottavan miltei kaikki huolet.

Luolaa on sanottu musiikkiluolaksi. Nyt luutun kuva löytyi hämärän luolan kätköstä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti