tiistai 6. tammikuuta 2009

Eikö olekin hienoa olla vapaa! Kaksi kolmesta ostaisi itselleen kyyhkysen. Ihmiset kantavat sydäntään joka paikkaan. Älä luulekaan sitä Venetsiaksi. Aika paljon kaikesta on hiuksia. Tuollaisten täyteläisten värien keskellä voisi asua loput päivänsä. Nainen siristää silmiään, kunnes ei lopulta näe mitään. Portista kulkee kaikenlaista tavaraa ihmisten kantamana. Tuosta musiikista tietää, mihin se kuuluu. Ensin mies ja hänen jälkeensä poika puhuu melkein käsittämättömiä. Miten lähellä koko ajan on, ettei ymmärrä sanaakaan. Nämä kaksi tai kolme ääntä jakavat kaiken keskenään. Mitään eroja ei ole. Se on pelkkä kirja, tyttö sanoo, ja onhan se uskottava.

Kitara on melkein suurempi kuin tyttö, joka sitä soittaa. Ole kiltti hänen vaginalleen, mies sanoo. Naisella on suuria vaaleanpunaisia ruusuja hiuksissaan. Niitä ei näe joka päivä. Avoauto on pölyinen, toinen etulyhty on sammuksissa ja tämä on Rolling Stones. Asunnossa on neliöitä, muttei ainuttakaan tavaraa. Miten vähän heillä on päällään. Helle saa ihon kiiltelemään. Mitä kaikkea ihmiset osaavat. Harmi, että tuulettimia on vain yksi, mutta onneksi se on kääntyvää mallia. Mies makaa kylvyssä sininen naamio silmillä, pian hänen ympärillään häärii koko joukko ihmisiä. Rakennus on pienen linnan kokoinen. Valokuvista näkee, että tyttö meloo, soittaa pianoa ja lukee Vonnegutia. Murharaportti on reikäjuustoa, mies sanoo. Hän piteli sitä kuin koira luutaan. Amerikkalaiset näyttävät erilaisilta huoneissaan. Saattavat olla keskimäärin pitempiä, mutta voi johtua myös tuumista ja jaloista. Ase on kevyempi, jos sen sisällä on vettä. Veri tuli vahingossa, mutta leviää lattialle tasaisena länttinä. Koira haukkuu oven takana, sen kuono näkyy lasin läpi. Tämä huone on melkein paljaampi kuin ihmiset. Mitä kertoo sanaton mies itsestään vaalea, hullunkurinen lippalakki päässä? Nainen tuntuu tietävän, sipaisee hiukset korvansa taakse. Mies ja nainen tarinoidensa vallassa.

Poika ei tottele isäänsä. Nainen pyytää Gogolia istumaan alas. Mies latoo pöydälle nipun valokuvia. Toinen hieroo talkkia jalkateriinsä viidakossa sadekatoksen alla. Hai näyttää kitansa. Kurjet tanssivat, Rooma palaa, ihmisiä laskeutuu hollantilaisesta lentokoneesta. Nainen kirkuvan vihreässä hameessa valokuvaajien ympäröimänä. Oletko käynyt Kreikan saaristossa, mies kysyy. Berliinissä kuljetaan ilman matkalippuja, sotilailla on keihäät, tytöllä maalatut silmät. Vene purjehtii merellä, kortit kääntyvät. Roomasta taistellaan, Hollannissa käydään sotaa. Miehet rakentavat autoa, naisella on sylintäysi kukkia. Mies istuttaa yrttejä tuulisessa puutarhassa. Tumma mies laulaa mustalaismusiikkia. Toinen on kammannut hiuksensa. Naiset ovat pukeutuneet valkoiseen, miehet mustiin. Nainen maalaa toisen kasvoja kynttilänvalossa. Se ei ole rakkautta, mutta me ymmärrämme toisiamme, mies sanoo. Tämä on koulu, jota lapset käyvät. Ja tämä on Kuutamosonaatti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti