Kädet taskussa kulmakauppaan, missä sanat lentävät kirjaimina ilman halki. Tukka mennyt, kansi auki ja musiikkia tulee. Näin ihmiset istuvat kotona, kasvot seinää päin tai ikkunaa. Meitä kuvataan puista, mutta onneksi minulla on sinut. Lupaan sen, tosin tällä kertaa ilman aseita. Kadulla tyttö, joka tuntee Madeleinen. Punaisella autolla mennään, jos teen roolin eteen kaikkeni. Ja viiva se on peililläkin. Älä edes mene sinne. Tule, niin näytän sinulle jotain minkä olen ahneuksissani kuvitellut arvokkaaksi. Potkaisen oven sisään, enkä näe mitään. Jotkut perheet ovat sitten onnellisia! Järjestelevät asioitaan, ja rooli on yhä minun. Auto liukuu katollaan pimeässä, kunnes tulee hiljaista.
Tristan on kuollut, ja minä valvon vuoteesi äärellä sitä mikä on jäljellä. Outoja otuksia imperiumin kaukaisista kolkista. Karhun kokoisia koristeita, kivestä tehtyä mutaa tyvestä puuhun. Bakteereja koskettimilla jatkuvassa muutostilassa. Koiria, kyyhkyjä, kaaleja, linnulle pitempi nokka, pörheämpi höyhenpuku, julmimmalla tavalla. Kamppailua, kärsimystä ja kuolemaa taloustieteen piiristä. Tässä kurjuudessa eivät Jumalan työt näy. Teorioita syytävä kone, kirjainten järjestys näkymättömässä maailmassa. Keitä olemme ja mistä tulemme? Työn väsyttämiä ihmisiä jakamassa onneaan.
Pitäisitkö siitä parempaa huolta? Aamiaisen aikaan puhelin soi. Mies hyvästelee vaimonsa. Opettaja selittää kreikan käden. Sen luonteessa on jotain totuttua suurempaa ja aina tyylikästä. Käy osoitteessa, kun se vielä hengittää. Käy itse katsomassa, aloita vaikka nimestä. Se tyyppi autossa, se on niiden kahvintoimittaja. Liikemies, joka kuuntelee järkeä tai kuiskintaa. Miksi oletat, että osaan vastata? Keitä metaa kanssani, vähän niin kuin jälkijunassa. Viimeinen osuus on aina tärkeä, kuin rumpusetti josta puuttuu rumpu. Käykö kaksi kolmesta, happo joka syöpyy läpi. Ajattele asiaa niin, että teet sille palveluksen. Kukka syttyy hellasta, portti menee kiinni. Kaupoista ei löydy tarpeeksi isoa saavia. Kannattaa pysyä kaukana. Mehän heitettiin kolikkoa. Katsokaa noita kasvoja. Hän on pelkkä pikkunarkkari ja nolla. En ole ollut oma itseni, mutta rakastan sinua silti. Kaikki on mahdollista viidessä sekunnissa, lumoava talvilook, neljä purkkia eurolla. Hyvää kannattaa odottaa, vehnää toisessa muodossa, aina viimeiseen lusikalliseen. Tila josta ei tiedä mikä se on, Italian valloittava ääni, yhden kilon säkki. Koko elämäni vilisi silmissä, ku filmi. Pelkkää lihaa. Turha hötkyillä Se on pelkkää lihaa, enkä epäröi soittaa sille. Sopiiko, että lähetän sekopäävaimoni uhkailemaan? Kiitos tästä mahdollisuudesta. Nyt tiedän kummalla teistä on pallit. Herra omassa kodissaan. Katto vuotaa läpi ja amme on puhki. Että sellaista. Aloita jotain maukasta.
Ensiesittelyssä nyt, ja olo sen mukainen. Ei ollut rahaa tippiin. Lähdin kerran Acapulcoon pelkkä hammasharja mukanani. Meidän kaikkien pitää kuolla johonkin. Uusimme tänään ensitreffimme. Hän tunsi olonsa halvaksi ja likaiseksi, ja hän piti siitä. Mutta päässä ei liiku mitään radiosta. Kas, kynttilänne on sammunut. Mulla ei ole keittiössä mitään ennakkoluuloja. En näe mitään, enkä ole tatuoinut kieltäni. Lupaat vaan. Näin elämäni vilisevän silmissäni kuin filminauha. Tuon sellon mukanani, joten voisit siivota autosi. Ihmiset jättävät usein vääriä viestejä. En välittänyt koko lempinimestä. Hän osaa ilmaista tunteensa. Me luulimme, että he tanssivat. Muuan mies sanoi olevansa druidien jälkeläinen. Älä sano sanaakaan. En halua miettiä tätä liikaa. Sello kuulosti surulliselta, niin kuin se olisi tarvinnut minua. Odotus, jännitys, toivo. Petyn koko ajan enemmän.
Tässä kohtaa apina alkaa sekstailla, mikä on älyttömän hyvä juoru. Kaiken lisäksi blondi. Siksi hän ei ole osa perhettämme. Kiinnostaa nähdä kuinka hoidat sen, mikä on vaakalaudalla. Vitsin pitää olla huippuhauska. Minähän kerroin kameroista. Hups, ruoka tippuu suusta. Katsotaan paria tilannetta ja kysytään, missä kulkee raja, senkin tuhma tyttö. Noin yhdeksänkymmenen prosentin varmuudella silloin elämä vilisi silmissä. Hyvää kannattaa odottaa, hohtavan puhtaita tuloksia. Siinä on mies paikallaan. Lauantaina oikeuden puolesta. Elämä vilisi silmissä kuin filminauha, sitten se jatku. En keksi mitään itse, lähetän vaan kaiken eteenpäin. Komiikka on osaltani ohi. Pitää varoa sanojaan. Raha tietää ongelmia, koska tietokone oli ennen tässä, mutta onneksi olen tottunut tappamaan aikaa.
perjantai 9. tammikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti