Minun aluksellani jaetaan kaikki, mutta luuletko, että voit tuosta vaan tulla reviirilleni? Tieto vaarasta leviää nopeasti, ja valinta on helppo. Jalkapallon kokoinen sammakko johtaa joukkoa, mutta se tarvitsee naaraan avukseen. Se ääntelee rohkaisevasti. Suoraan sanoen inhottava tyyppi. Mitä ne siinä oikein näkee?

Turvautua nyt väkivaltaan ongelmien ratkaisemiseksi. Täällä kaupungissa on erilaista. Kun luokses kuljen, en yötä pelkää, ja jälkeläiset tulevat perässä. Sateita voi joutua odottamaan vuosikausia. Tai 14,06 sekuntia. Kaikki on ihan pientä tai liian suurta, kerran vuodessa kunnon potti. Nainen alhaalla matalassa vedessä, jos sinun täytyy kadota. Aina vaarassa sunnuntaina. Kaikkihan on hyvin. Kirjoituskoneen ääni vasemmassa korvassa. Kopsataan se ja pannaan eteenpäin. Näitten kanssa voitte liikkua vapaasti. En minä näitä sääntöjä laadi. Tuollaiset ovat puhkoneet ihmisten silmiä. Kiva paita, ihmisiä käsivarret ylös kohotettuina matkalla lääkäriin. Joku pääsi peloistaan. Se on siis totta. Joku sitoi sen hänen puolestaan. Silta joka ei ole silta. Odota kun sanon yli. Tämä on ollut kovaa minullekin. Kiva paita taas. Sohva ulkosalla. Niin kai sitten. Mutaa buutseissa, mutaa kengissä. Avaimella sisään. Riimisanakirja. Koskiko kukaan mihinkään? Laulun kirjoitti kurki.

Kokonaisuus on tärkeä, ja jokainen pieni pala on se timantti. Kaikki nämä ja satoja muita, kun ikää tulee koko ajan lisää. Kahdet hyvät sääret, autio aseman edusta. Siksi mä haluan että sä kerrot kun karhu nukkuu ja leipä pysyy ilmassa. Vastaamalla oikein arkisin löysin jotain. Huvin vuoksi kirjaan heidätkin. Ei väliä sillä, onko rikos ruma vai kaunis, kunhan vain kulkee hameessa. Selvästi Italian maisema, pitkä käsin kirjoitettu kirje. Mikä nautinto se onkaan! Lentää kukasta kukkaan, siitä joukosta saattaa löytyä joku minullekin. Pääsin vihdoin eroon tomppelista. Noilla tuoksuville pikku sormille minä vastaan kyllä, mutta sydämeni epäröi ottaa oppia tuskasta. Tämä tästä enää puuttui. Kuka röyhkimys uskalsi järkyttää mieltänne? Tuo kalpeus ja nuo lauletut kyyneleet. En lähde täältä ennen kuin tiedän mistä tässä on kyse.

En välitä enää varoa. Odotan teitä kotonani. Kertokaa tarkasti mitä tapahtui. Kukaan ei tullut. Kipu antoi minulle voimaa vääntäytyä irti. Jos hän huokailee, huokailen minäkin, kuolen tuhat kuolemaa kuin saari ympäri vuoden. Ensi kertaa en tunne kipua ihan selvänä. Me selviämme tästäkin yhdessä. Haluan aivoni takaisin, mutta maa on nyt erilainen. Suunnitelma on seuraava. Ensin herätys. Sitten vasen käsi Raamatulle. Kyse on salaliitosta. On muutoksen aika, on ratkaisujen aika – ja jatkuvan päänsäryn. Ansaitset loistavia tuloksia kuukauden jokaisena päivänä. Pelkään, että mielenterveytenne järkkyy pehmustetussa sellissä. Meillä on niin vähän näytettävää, että teidän kannattaa lukea tämä ihan pöllyssä. Ihmiset eivät kuuntele minua eivätkä puhu kanssani. Olen sairas, tosi sairas. Minkä perusteella muka? Sitä on vaikea uskoa, jos ette pysty rauhoittumaan. Se oli vuosia sitten. Vessaa kyttää junan kissa. Eihän se ollut enää entisensä. Kukaan ei ole mikään. Hitto mitä elämää. Oonks mä kertonu tän?

Koira juoksee kadun yli, laikukas eläin. Olemme oppineet jotain parranajosta. Tässä on meidän kaikki kengät. Niiden sijoittelussa on jotain häikkää. Kaiku on masentunut. Sä dissaat niitä itsekin. Eikä jätkät tiedä mikä on Tanskan pääkaupunki. Sieltä on hävinnyt viisi kiloa dynamiittia. Sitten mennään varmaan joku aika kalalle. Mä esitän Anton Tsehovia, siispä pakenen. En muista enempää. Mutta helposti pystyn lihottamaan jopa kaksikymmentä kiloa. Silloin on helppo vinguttaa nuorikkoaan. Tunti meni purkaessa tai maailmanloppua odotellessa. Röyhkeitä kuljetuksia läpi linjan. Pidäkin huolta ettei mene varttia kauempaa tai kahta kamelia tai muuten tulee ongelmia tai liikaa töitä. Roisto pysyköön manalassa. Teille toistamme hyvän virren: paha saa palkkansa ja pahat kuolevat niin kuin elivätkin laguunilla soudellessa tai veden hoidellessa omia asioitaan.