Mies kannattaa vihreän valon projektia, eikä kipu rajoita naisen työtä. Vain yksi teistä tulee selviämään Kiinassa. Ihmiset kävelevät hitaasti rinta rinnan. Laiska tuuletin, kamalan paljon pehmeän harmaita varjoja. Miehet neuvottelevat. Tämä lasti puhuu kiinaa. Saat pitää veneen ja pääset kotiin, mies lupaa. Kun joudutte liemeen, olette kuin kuka hyvänsä. Miehet tutkivat karttaa ja juovat pienistä laseista. Vene etenee pimeässä. Mitä on tiedossa? Kerron kun on aika.

Ylittäkää Marine Avenue varoen. Mikä on päivän sana? Lapset ovat siinä iässä, että odottavat meiltä täydellisyyttä. Musiikki taukoaa ja tanssilattia tyhjenee. Naisella on pitkät hansikkaat, hänen silmillään voisi valaista pienen aukion metsän keskellä. Musiikki alkaa taas. Kukaan ei kulje yksin omasta tahdostaan. Nainen valkoisissa shortseissa pesee mustaa autoa. Ajattelen, että elämä on kuin limusiini, kuljettaja sanoo. Naisella on hattu, jonka joku on haaveillut. Näin tapahtuu ensimmäisenä päivänäsi Pariisissa. Ne kosteat kastanjapuut. Miten sanotaan ranskaksi, sisarellani on keltainen kynä? Oi, Audrey! Kuka auttaa minua ranskan kielessä ja kääntää hattuni lierin alas? Näimme kesälesken ja kävimme persialaisessa huoneessa, ryömi sinäkin riippumattoosi, sitten kiipeämme Annapurnalle. Koko homma altaaseen kellumaan. Soitankin vain hyvästelläkseni. Sota loppuisi, jos kukaan ei hyökkäisi.

Lensin ilmaan syödessäni juustoa. Pääsette Milanoon kauniin neidin hoidettavaksi. Kirkon kattoon on maalattu ihmisen näkemiä kuvia. On ihme, ettette houraile, kun kellot soivat. Toin teille moskiittoverkon ja pullon vermuttia. Ehkä lapsistamme tulee samanlaisia. Mies voi ristiä kätensä hiljaisuuden keskellä. Posetiivari nappaa kolikon hattuunsa. Nainen ulottuu sotilasta juuri ja juuri olkapään tasalle. Hevonen noukkii jotain maasta. Paras on karhun muotoisessa pullossa. Olet hieno mutkaton tyttö, vaikka ensin pidin sinua sekopäisenä. Juna viheltää, toisen kerran. Sade vain ropisee. Aika rientää. Olisi pitänyt ostaa lähtiäislahja, pilli lohduksi pimeyteen.

Sataa Italian harmaassa maassa. Nainen kirjoittaa kirjettä kynttilän valossa, ikkunasta näkymä yössä kimmeltävälle järvelle. Tämä on sensuroitu. Sotaa käydään oikealta vasemmalle. Hevoset vetävät valtavia kuormia tykkien jylistessä keskellä pimeää. Koneiden ääniä. Hautausmaa saa osuman. Juna saapuu asemalle. Missä olet? Musiikki pauhaa, enkä minä pelkää, kun pojat hyppivät veteen. Moottoripyörä katoaa, huippu on porkkana. Alkaa seitsemän sillan tien rakentaminen, ja sen jälkeen kuolen. Ihmisiä istumassa lasin rajaamissa kopeissa, auton lavalla Leninin pää. Minäkin vedän elokuvani pois kilpailusta. Olet vapaa, näin se meni. Se oli niitä harvoja kertoja, kun jaksettiin jauhaa. Kaikki puhuivat keskenään, koko poppoo. Haaveillaan, että muutetaan se tai tämä, ja jotkut haaveista toteutuvat. Olin jonkin sortin hyvänahkainen anarkisti, katukiviä kuormaajan kauhassa, ja tämä runollinen puoli miellytti kaikkia. Katsokaa, ne ovat kuin kuolleita lintuja, sumua Kaarlen sillalla. Kevät, joka päättyi elokuussa, äänetöntä musiikkia hattu päässä. Ylämäki hidas ja pitkä, siinä ehtii mietiskellä kaikenlaista.